MIKÄ
ON EX LIBRIS?
Ex libris on latinaa, vapaasti
käännettynä sanapari tarkoittaa: minun kirjani/ kirja
hyllystäni/ kuuluu kirjastooni. Merkissä teksti on aina
kahdessa osassa (silloin L voi olla myös iso kirjain),
käsitteenä yhteen kirjoitettuna. Exlibrikset ovat
kirjanomistajamerkkejä, jotka yhdistävät kirjallisuuden
ja pienoistaiteen. Aihe usein symbolisesti kuvaa asioita, jotka merkin
omistajalle ovat elämässä tärkeitä: ammattia,
harrastuksia,
kotiseutua, sukua, arvoja jne. Merkki kiinnitetään kirjan
etusisäkanteen, sen vasempaan yläkulmaan. Ohje on vanha ja
sovellettavissa, sillä muutenhan kirjan kaunistukseksi tarkoitettu
exlibris jää paperikannen läpän taakse piiloon.
Näissä tapauksissa oikea ylänurkka on parempi.
Erkki Tantun piirtämä exlibris Helvi Hämäläiselle sekä Aarne Nopsasen piirtämä Mika Waltarin exlibris.
Historian
perinteet
Oman merkin hankinta
Kuka tahansa voi hankkia itselleen exlibriksen. Merkissä tulee olla omistajan nimi, Ex libris -teksti sekä taiteilijan nimikirjaimet ja vuosiluku (esim. TK-2006). Jos merkkiä ei halua tehdä itse, sen voi tilata alaan perehtyneeltä taiteilijalta. On viisautta varmistaa viimeistään luonnoksena, että toteutuksen tyyli on pienoistaideteoksena mieleinen.Piirrostekniikalla tehty originaali on usein painettua merkkiä suurempi, alkuperäisen työn on moni kehystänyt tauluksi. Yhdistyksen jäsenluettelossa on n. 70 taiteilijaa, jotka ovat valmiita tekemään tilauksesta exlibriksiä (luettelo ei ole myynnissä, sen saavat vain jäsenet). Yhdistyksen nettisivuilla on vasta muutamien taiteilijoiden työnäytteitä.
Exlibriksen juuret ovat 3400
vuoden takaisessa faaraoiden Egyptissä. Silloin teksti
kirjoitettiin papyruskääröille, jotka säilytettiin
omistajalaatoin varustetuissa arkuissa. Babylonialaisten savitauluja
käytettiin samassa tarkoituksessa. Paperin keksiminen Kiinassa on
ajoitettu noin vuoteen 105, silti vasta 900-luvun Japanista tunnetaan
ensimmäinen irrallinen, paperille painettu exlibris. Nykymuotoisen
exlibriksen historialla on ikää jo yli 1100
vuotta.Luostareiden munkkikammioissa on aherrettu käsin vanhimmat
kirjat. Päälikansiin koristeltuja sukuvaakunoita ja
omistajan nimikirjaimista muodostettuja monogrammeja kutsutaan
superexlibriksiksi. Suomen varhaisimmat superexlibrikset ovat
1500-luvulta, tunnetuimpana Mikael Agricolan (1510-1557) kirjankannen
sokkopainanta. Vanhin ladottu exlibris on varsin vaatimaton, se
tehtiin vuonna 1686 Turun akatemian kirjapainossa vouti Johan Haaksille
(Hacks). Varhaisin kuvallinen exlibriksemme kuului tiedemiespiispa
Carl F.A. Mennanderille (1712-1786). Ikivanhoja, ennen vuotta 1900
valmistuneita exlibriksiä on Suomessa vain alle sata kappaletta.
Nyt tiedossa olevien exlibristen kokonaismäärä on
19.000, mutta
todelliseksi luvuksi arvioidaan jopa 22.000 kpl, joten harrastus on
edennyt
vauhdilla.
Carl F.A. Mennanderin ja Johan Hacksin
exlibrikset.
Oman merkin hankinta
Kuka tahansa voi hankkia itselleen exlibriksen. Merkissä tulee olla omistajan nimi, Ex libris -teksti sekä taiteilijan nimikirjaimet ja vuosiluku (esim. TK-2006). Jos merkkiä ei halua tehdä itse, sen voi tilata alaan perehtyneeltä taiteilijalta. On viisautta varmistaa viimeistään luonnoksena, että toteutuksen tyyli on pienoistaideteoksena mieleinen.Piirrostekniikalla tehty originaali on usein painettua merkkiä suurempi, alkuperäisen työn on moni kehystänyt tauluksi. Yhdistyksen jäsenluettelossa on n. 70 taiteilijaa, jotka ovat valmiita tekemään tilauksesta exlibriksiä (luettelo ei ole myynnissä, sen saavat vain jäsenet). Yhdistyksen nettisivuilla on vasta muutamien taiteilijoiden työnäytteitä.
Merkitse
almanakkaasi aina heti ne tilaisuudet,
joihin aiot osallistua, niin tapahtuma ei pääse unohtumaan.